IoT Teknologia’15 -messuilla

IMG_2877_smallInternet of Things (IoT) oli vahvasti esillä Teknologia’15 messuilla. 6.-8.10.2015 Helsingin messukeskuksessa. Tapahtuman teemoina olivat tänä vuonna teollinen internet ja robotiikka. Messuoppaaseen oli tehty teollisen internetin polku 21 näytteilleasettajan toimesta. Joka päivä tietoiskulavalla, plazalla ja seminaaritiloissa oli tarjolla mielenkiintoisia IoT-aiheisia esityksiä.

Visioita

IMG_2892_smallAvajaispuheessan diplomi-insinööri pääministeri Juha Sipilä kertoi näkevänsä teollisen internetin, robotiikan ja muun automaation yhtenä keskeisenä ratkaisuna Suomen ongelmiin. Teollisuutemme kehittyy ja menestyy niillä kansainvälisessä kilpailussa ja uusia työpaikkoja syntyy. Digitalisaatio koskee kaikkia aloja ja kaikenkokoisia yrityksiä. Pääministeri kehottikin kaikkia tarttumaan mahdollisuuksiin rohkeasti ja avoimella mielellä. Valtiovalta voi auttaa kehittämällä ratkaisuja suomalaisten yritysten projektiaikaisen rahoituksen hankintaan, joka tuo miljardiluokan lisäresurssit yritysten kasvuun.

IMG_2998_smallTutkijatohtori Timo Seppälä Aalto-yliopistosta ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta haastoi miettimään nykyisten toteutusten olevan vasta teollista intranettiä eivätkä teollista internettiä. Tieto ei nyt liiku yritysten palomuurien ulkopuolelle. Teollisen internetin suurin vaikutus teollisuuteen ja yhteiskuntaan saavutetaan vasta kun tieto jaetaan internetissä. Internet on älykkäiden tuotteiden ja palveluiden alusta. Digitaalisessa alustataloudessa voidaan innovoida toimialarajojen yli täysin ennennäkemättömiä ekosysteemejä, jotka luovat arvoa ja ansaintaa.

Monessa esityksessä käytettiin samaa esimerkkiä internetin alustatalouteen liittyen: Facebook on suosituin sivusto, joka ei tee itse yhtään sisältöä. Uber on suurin taksiyhtiö, joka ei omista itse yhtään autoa. Alibaba on arvoikkain vähittäismyyjä, joka ei omista itse yhtään varastoa tai logistiikkaa. Airbnb on suurin majoitusketju, joka ei omista yhtään kiinteistöä. Skype on suurin puhelinyhtiö, joka ei omista yhtään puhelinverkkoa tai muuta infrastruktuuria. Suurimmat softatalot Apple ja Google antavat muiden koodata applikaatioita. Suurin elokuvatalo on Netflix, eikä sillä ole yhtään teatteria. Jotain samantapaista pitäisi innovoida teollisen internetin alueelle.

Alustoja

IMG_2932_small

IMG_2935_smallElisan IoT-johtaja Kari Terho kertoi IoT:n yhdistävän M2M:n ja Big datan ja mahdollistavan realiaikaisen automaattisen tai manuaalisen päätöksenteon. Elisa IoT kehitys- ja palvelualusta mahdollistaa hänen mukaansa uuden palveluliiketoiminnan kehittämisen tuotteeksi parissa viikossa. Hän kertoi Elisan kehittäneen tämän tuotteen puhelinoperaattorin tapaan helppokäyttöiseksi, ketteräksi, luotettavaksi ja tietoturvalliseksi.

IMG_3222_smallTiedon Jukka Kuusinen, COO, Industrial Internet esitteli heidän IoT-alustansa. Tietoa kerätään yhteen palvelualustaan, jossa sitä analysoidaan ja josta tieto saadaan jalostettuna eteenpäin. Eri toimialojen alustatarpeet ovat osoittautuneet pohjimmiltaan hyvin yhtenäisiksi. Potilaan  pulssi ja moottorin kierrosluku ovat IoT:ssä oikeastaan samantapaisia anturisuureita.

IMG_3230_small

Muutamia teollisen internetin caseja

IMG_3074_small ABB:n service-liiketoiminan johtaja Marjukka Virkki kertoi sähkömoottoreiden kunnonvalvonnasta. Moottoreihin on asennettu älykkäät tunnisteet, jotka kommunikoivat Bluetooth-yhteydellä. Asiakas saa kännykkäsovelluksensa kautta sähkömoottorin energiakulutuksen, kunnon ja mittausdataa tärinästä, kosteudesta sekä lämpötilasta. Sovellus kertoo myös milloin ja mikä seuraava huolto on ajankohtainen. Reitittimen ja internetin kautta moottoridata välittyy myös ABB:lle. Kunnonvalvonta parantaa energiatehokkuutta ja käyttövarmuutta.

IMG_3027_smallEnevon Pirkka Palomäki, COO & CTO, kertoi Enevon kehittämästä älykkäästä anturista, joka mittaa ja kommunikoi realiaikaisesti jäteastioiden täyttöastetta. Astioiden tyhjennys suunnitellaan keräysautoille palveluna analyytikan perusteella siten, että logistiikka on mahdollisimman kustannustehokasta palvelutasosta tinkimättä. Yrityksellä on jo asiakkaita ja asiakasprojekteja yli 35 maassa.
IMG_3053_small
Järjestelmän hyötyinä voidaan mainita vähemmän keräyksiä, vähemmän autoja, tehokas ajankäyttö, vähemmän jätettä luontoon, parempi hygienia ja asiakastyytyvyys.
IMG_3265_small Suomessa järjestelmää käyttää esimerkiksi Itä-Uudenmaan jätehuolto. Sen alueella on paljon vapaa-ajan asutusta ja siten tyhjennysten tarve vaihtelee suuresti. Ylitäyttyminen ja asiakasvalitukset ovat arkipäivää. Toisaalta säiliöiden liiallinen tyhjentäminen johtaisi helposti paineeseen nostaa asiakashintoja. Kuvassa näkyy miten Itä-Uudenmaan jätehuollon Spjutsundin/Svartbäckin ilmeisesti anturoimattomat jätesäiliöt ovat jälleen kerran koululaisten syysloman aikana pääseet täyttymään yllättäen. Enevon palvelua käyttämällä Itä-Uudenmaan jätehuolto on saavuttanut merkittäviä kustannussäästöjä, kun se on pystynyt vähentämään keräyksiä 25%.

Enevo on hyvä esimerkki siitä, miten teollinen internet voi tehdä murroksen perinteiselläkin toimialalla. Lisäksi se on erinomainen esimerrki siitä, miten jätesäiliöanturia ei lähdetty myymään tuotteena vaan siihen perustuva palvelu tuotteistettiin ja luotiin enemmän arvoa.

Jukka Wallinheimo

Share on Tumblr

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>